Kaksi vuotta sitten ollessani matkalla Islannissa Tomas Slavikin kanssa hän esitteli minulle harrastuksensa – perhokalastuksen. Siitä lähtien olemme puhuneet monta kertaa, että tapaisimme hänen kotimaassaan pyöräilyn ja kalastuksen merkeissä. Tomas asuu Tšekissä lähellä Saksan rajaa. Hän pitää valtavasti kotimaastaan ja on usein kuvannut, miten kauniita maisemia siellä on. Olemme siis jo ikuisuudelta tuntuvan ajan yrittäneet löytää aikaa, kun Tomas tai minä itse emme olisi kiertelemässä maailmaa, jotta voisimme viettää muutaman päivän rentoutuen yhdessä Tšekissä. Lopultakin löysimme tänä kesänä molemmille vapaan viikonlopun.

Jotta reissusta tulisi vieläkin hauskempi, otin mukaan ystäväni Oli Sonntagin – hän saa puristettua vieläkin enemmän iloa reitiltä kuin reitiltä. Siispä upouudet GHOST E-Riot -pyörät vanhan Land Roverini takakontissa lähdimme matkaan kohti Tomasin kotipaikkaa. Jos Tomas todella haluaa esitellä meille niin paljon kuin hän sanoo esittelevänsä, ja haluamme käyttää aikaa myös kalastamiseen, meidän on oltava tehokkaita – ja mikäpä siihen olisi parempi kuin sähköpyörä!

Sopimukseen siis kuului:

• 3 ammattilaispyöräilijää
• 3 E-RIOTs Trail Pro
• 3 päivää polkemista tšekkiläisessä maastossa

Sähköpyörät kyytiin, Oli matkaan ja Tomasin luo. Juuri tällaisia seikkailuja rakastan.

Aikoinaan kun kilpailin mestaruuskisoissa, minulla ei koskaan ollut mahdollisuutta katsella maisemia ja maita, joissa kulloinkin olin. Siksi päätin, että jonakin päivänä lähden matkaan itsekseni. Pakkasin pyöräni ja kamerani. Minut tekee erittäin iloiseksi, kun saan itse päättää, minne menen ja kuinka paljon aikaa missäkin vietän, ja se on antanut minulle täysin erilaisen suhteen pyöräilyyn.

Sähköpyörillä vietetyn viikonlopun jälkeen voin ehdottomasti todeta: tehoa riitti! Eikä vain pojissa – olin aina melko varma, että he viettäisivät kolme päivää kaasu pohjassa – vaan myös E-Riot Trail Pro -pyörissä.

Aluksi lähdimme uusilla pyörillämme liikkeelle kevyesti. Pian kävi kuitenkin selväksi, että meidän ei todellakaan tarvinnut varoa pyöriä yhtään. Koska me kaikki kolme ajamme yleensä useammin ilman moottoria kuin moottorin kanssa, meillä oli paljon tajunnanräjäyttäviä hetkiä. Meidän saattoi usein kuulla huudahtavan esimerkiksi "En olisi ikinä uskonut, että pääsen tuon mäen huipulle!" tai "En olisi koskaan selvinnyt siitä ilman moottoria!" Kun tällaisia sanoja tulee maailmanmestarin suusta, se se vasta jotain kertoo.

"Minusta tuntuu, että vain taivas on rajana sille, mitä voin tänä viikonloppuna tehdä. Kuin mikään reitti ei voisi nujertaa minua!" Oli huudahti jossain vaiheessa, ja lisäsi: "Totta kai väsyttää. Mutta se on erilaista väsymystä. Kovassa ajossa kovin kuski on minusta pitkään kestävä akku. Haluatko, että testaamme, kuinka kauan se kestää? Tule siis, niin otetaan siitä selvää!" Ja niin hän ampaisi matkaan.

Mitä tähän voi lisätä? Kaverit antoivat ehdottomasti kaikkensa. Loppujen lopuksi rajoittava tekijä ei kuitenkaan ollut pyörän tyhjentynyt akku, vaan omat loppuun kuluneet akkumme.

Oluen tai parin jälkeen sekä naurettuamme vatsamme kipeiksi tiemme erkanivat hymyssä suin ja me lähdimme kotia kohti. Mikä reissu – kolme ammattipyöräilijää uusien lelujensa kimpussa kuin lapset kesäleirillä: kolme päivää tauotonta toimintaa.

Kiitos kaverit, hauskaa oli! Tšekki, E-Riot ja GHOST: tämä oli minulle suuri kunnia!

Terveisin, Tobi